Punainen tupa ja muurahaisia jääkaapissa

Tänään oli sitten muuttopäivä. Jouduttiin muuttaan pois edellisestä kämpästä koska lohestajat oli ehtiny varata paikan ennen meitä. Toissapäivänä oli vielä vähän paniikki päällä koska uudesta kämpästä ei ollu mitään tietoo ja näytti siltä että joudutaan muuttaan työpaikan asuntolaan, joka ei kyllä todellakaan oo mikään herkkupaikka. Onneks loistava ystävämme Antti sit löysi meille kämpän tästä melkein Strynin keskustasta. Ilman Anttia ja Saria oltas oltu jo pulassa monta kertaa.

Tänään sit siivosin vanhan kämpän ja toin kamat sieltä tänne uuteen. Maijuhan on Suomessa käymässä joten se vältty tältä häslingiltä:D

Tässä sit viralliset esittely kuvat tästä kämpästä. Täällä asuu meijän lisäks kaks puolalaista jäbää. Ihan mukava muuten paitsi että jääkaapissa asustaa muurahais yhdyskunta.



Pieni talo mut kolme kerrosta..


Mun huone! Jihaa tietokonepöytä!

Kuvia viikkojen varrelta

Sadekausi!

Tänään oli vapaapäivä ja aamulla käytiin sommarskissäkin. Haha ja just kun päästiin perille hissit lyötiin kiinni liian sumun takia. Onneks jokkut tyypit oli tuonu pressin hissin ala-aseman tykö ja sitä sit pääs hinkkaan. Oli aivan super hauskat international sessarit Espanjalaisten pro jäbien, Norjalaisten ja Suomalaisten kanssa. Harmi vaan kun keli oli niin sateiten että ei tullu kuvattua mitään.

Melki viikon on tullu joka päivä vettä ja aurinkoo ei pahemmin oon näkyny. Keli vähä vaikeuttaa kaikkee harrastus toimintaa mutta ei tietenkään estä mitään. Iltasin aina kun sade vähä taukoo niin ampastaan skedeparkille.


Matkan teko on välillä vähän hankalaan tulvivan joen takia. Mut jos oikeesti haluu rullaan niin kengät pois, lahkeet ylös ja hanaa vaan tulva kohdan yli!

Sateen jälkeen myös jokaisella tiellä vilisee näitä pikku pikku etanoita.


..ja sit kun päästään parkille ehitään vähän rullaan ja sit vaudilla katokseen koska uus sadekuuro onkin jo täällä;)

Aurinkoa odotellen
Senja og Maiju

Töitä töitä!

Hotel Alexandrassa siis ollaan täällä töissä hotellisiivoojina. Nyt on töitä kaks viikkoo takana ja vaihtelevin fiiliksin hommaan tehään. Aamulla mennään töihin noin 7.15 ja päästään pois kello 15.00. Hotelli huoneita lähinnä siivotaan, vaihdetaan lakanoita, imuroidaan ja lisätään saippuoita.


Aika perus siivous meininki siis. Ainut että työn raskaus kyl yllätti mut ainakin. Paikat on ihan jumissa aina aamusin. Tarvis varmaan ruveta venytteleen että pystyy viä tän kesän jälkeen liikkuunkin:)

Suurin osa siivoojista on muualta kuin Norjasta. Venäläisiä ja itä-euroopan tyttöjä on kaikista eniten joten pari suomalaista sopii hyvin tähän super kansainväliseen joukkoon mukaan.



Työn ehdoton hyvä puoli on että meil Maijunkaa on vapaapäivät aina samaan aikaan ja samat työvuorot. ...ja niin eihän se palkkakaan koskaan viä mun elämässä näin hyvä oo ollu mitä se täällä on 16,4e/h vaikka kovat verot siitä joutuukin maksaan. Herää kysymys että mitä ne "normaali" tuloset sit mahtaa täällä Norjassa tienata jos tälläsissä hanttihommissakin palkka on jo ihan mukava.


Työpaikan luontaisetuna on kylpylä jossa saadaan hengaa tiettyinä aikoina, jokka kuulemma ei kuiteskaan oon niin justiinsa. No jaa.. onhan se ihan mukavaa että välillä voi vähä arskaa käydä ottamassa altaalla.

Offari reissu!

Tänään aamulla lähettiin kovalla vauhdilla kohti sommarskiitä, siinä toivossa että vihdoin molemmat hissit pyöris ja päästäs laskeen kunnolla. No, perille sit päästyä lipunmyyjä mimmi vaan totee että ei oo ylempi hissi pyörimässä sit tänäänkään. Siinä sitten tuumailtiin että mitäs tehäs. Antti ja Sari totes että on vähän huono keli että he eivät varmaankaan laske tänään, mut heitti idean että me voitais lainata niitten super pro lasku kamoja. Mikäs siinä, idea kuulosti loistavalta. Mä sain Antin sukset ja Maiju Sarin.



Sit eikun skinnaan ylös päin... Alku sujukin tosi hyvin nousukarvojen ja takaa nousevien siteitten ansiosta. Oltiin Maijunkaa ihan fiiliksissä että mahtava juttu kuinka kevyesti voikaan päästä mäkee ylös. Pikku hijaa kun mäki rupes jyrkkeneen niin rupes jalatkin vähän lipsuun. Jossain vaihees kun olin kaatunu Maiju totes että; "Senja noitten sun suksien ja nousukarvojen välissä on aika paljon lunta" Mahdotontahan on päästä eteenpäin kun sukset ei pidä. Päästiin sellaseen jyrkkään kapeeseen kohtaan ja olin ottamassa suksia pois jalasta. Viimeset hiihto askeleet ja jalka lipee, kauheessa selkäluisussa kierin ainakin 20m alemmas ja vihdoin kun vauhtiloppu olin niin pelästyny, lumessa huusin Maijulle että; "en oo tulossa enään ylös". Maiju taas joka oli ekaa kertaa suksilla (yleensä laskee laudalla) totee että; ei pääse alas tästä kohtaa koska on liian jyrkkää ja kiviä.
Maiju tuli pahimmian kivikon ohi kävellen ja oli laittamassa suksia jalkaan kun huomattiin että toinen side on liian löysällä eikä pidä ollenkaan. Maiju luisutteli sit alemmas ja heti kun ees kotti kääntyä sidelaukes ja tyttö oli nurin. Meillä ei tietenkään ollu mitään millä oltas voitu sitä kiristää. Vähä ennen kun päästiin alas meijän ohi laski Norjalaisia tyyppejä joittenkaa jo aijemmin haikatessa oltiin juteltu. Norjalainen jäbä tuli auttaa meitä ja sai korjattua Maijun siteen. Jee! Viimeset 50m sai Maijukin sit laskee kunnolla:D

Oliko se tän kaiken säätämisen arvosta, en tiiä mutta loppu hyvin kaikki hyvin!




EDIT:maiju

elikkä nyt ensimmäisen suksioffarireissun jälkeen pieniä neuvoja reissua suunnitteleville!

1. ota AINA ruuvimeisseli mukaan(hakaneulalla suksien säätäminen ei oikeen onnistu)
2. opettele tai ainakin kysy etukäteen, kuinka nousukarvojen kanssa on parasta edetä(nii´in siinäkin on oma tekniikkansa)
3. jos ja kun lähdet liusumaan alaspäin, älä huuda, vaan tee kaikkesi saadaksesi vauhdin loppumaan mahdollisimman nopeasti, suksea poikittain eteen niin jo pysähtyy(joku newtonin laki kiihtyvyydestä)
4. jos toinen side on oudosti löysällä, älä edes yritä kääntyä
5. kiipeää vain sinne mistä tiedät pääseväsi alskin(pitäisihän tämä nyt ymmmärtää)
6. ja olihan se ruuvimeisseli?
7. ja viimeisenä: jos olet elämässäsi ollut 5 kertaa susilla ja viime kerrasta 2 vuotta, on ehkä viisasta suunnitella ensin jokin muu, kuin offariretki. jokainen tehkööt päätökset omalta kohdaltaan :)

kaiken kaikkiaan mukava ja opettavainen retki :). joko mennään uudestaan??